Tässä joku ehtoo muistelin,et mitkä on varhaisimpia muistoja lapsuudesta mitä vaan muistan... ja yllätyin. Tarkistin asioiden oikeutta vielä omalta äidiltä,et sain varmuuden niiden olevan totta eikä nähtyä unta :D Ja oli siinä äipällä muistelemista kerrakseen... :D Vanhaks tulee seki ;D (täyttää44v.) Mutta nii... Oon ollu jotain 1,5-2v. tienoilla ku eka pieni välähdys on muistissa..ja koska siitä ei ole olemassa valokuvaa saati siitä koskaan kunnolla puhuttukaan olla,ni pakko se on niin olla. Tuntuu vaan niin uskomattomalta et voin muistaa pieniä välähdyksiä niinkin taaperoajalta. Joskaan "muisto" ei oo mitä kaunein,mut muisto kumminki... (isällä ollu pientä alkoon taipumusta..) Mut enimmäkseen muistan juttuja kun oon ollu 3-4-vuotias.. Kun taas 5-6-vuotiasta Tiiaa en muista ollenkaan. Paitsi sen,että oon juossu kerrostalossa alasti äitiä pakoon..... (vanhemmat eros kun olin 5v.)  Ja sit nykyhetkeen... hyvä ku muistais mitä on viimeviikolla syöny.. Ihminen on merkillinen ...tai oikeestaan aivot on merkillinen juttu.

Eipä sillä..oon kuullu et yks nainen muistais omasta syntymästään pienen välähdyksen.. enkä todellakaan rupee väittämään vastaan..miksei muistais. Voi moni muuki muistaa..ei vaan sano sitä ääneen,ku saattas joutaa pian jonnekki rauhottumaan.

Unet.. siinä kans todella kummallinen juttu. Mä nään unia ihan mielettömästi. Sellasta yötä ei varmaan oo,ettenkö olis nähny (saattaa olla et kipeenä en nää paljon tai sitten en vaan muista niitä).. Mun unet on mielenkiintosia (välillä kyllä alkaa itteeki pelottaa..) ..... ne käy välillä yhä hurjimmiks ja hurjimmiks. Kenenkään mielikuvitus ei vois riittää noille mun unille. Joskus jopa oon unten jälkeen aivan poikki, väsynyt jos oon nähny unta et teen jotain kauheesti... Monesti en tiedä herätessä oliko se unta vai onko niin ihan oikeestikki tapahtunu.

Lapsuuden yks kamalimmista unista on jääny mieleen se, ku oon mun tuffani (isän isä) kanssa ihan pikkuruisia... ja me asutaan sellasessa pikkusessa kodissa. Viemäriputkessa. Mummu on normaalinkokonen,mut meihin verrattuna jumalaton jättiläinen. Ja jossain vaiheessa sitä unta,me joudutaan tuffan kanssa noidan kynsiin... tarkempaa en enään muista, mut siinä paikkeilla olin yöllä noussu sänkyyni seisomaan ja huutanut unissani Taunoa hysteerisesti. (Tauno on tuffani nimi).. Oli äiti pikkasen vissii pelästyny,et mikäs ny.. Mut sitä en tietenkää ite muista. Ja sit on näitä,kun mua on ollu hoitaas kummitätini pikkusisko ja sen paras kaveri... Niitävälähdyksiä kans on monia. Ja tarkkaan muistan yhden toooodella suloisen nuoren miehen,joka tuli hyvin juttuun tän mun babysitterin kanssa ;) Heh.

Sit muistan miten mun eno laulo mulle aina; "kumipallona luokseks pompin.." ja siitä kun en yhtään tykänny. Muistan jotain elokuvia ja tv-sarjoja MONEN vuoden takaa. Siis ajoilta jollon isä ja äiti viel sompas yhessä. Ja muistan,miten löysin äidin korvakorun saunan lauteiden alta ja äiti oli tosi ilonen. (Se sitte meni ja hukkas sen tossa joku aika takas..)

Eka ihastuski on hyvin tuoreessa muistissa ja se eka pusu samaisen kaverin kanssa :D heh.. Sitte muistan naapurin tytön joka söi ja haisi ruohosipulille ja ulvoi pitkin öitä... se halus olla koira. Mitähän sille nykyjään kuuluu?

Tässä kun näitä dementoituvii kattelee,ni voi vaan toivoo,et itellätoi päänuppi säilyis loppuun saakka. Haluun pitää mun muistot ja muistaa mun ystävät ja sukulaiset (myös tulevat;)).

Taas tuli höpistyä. Vielä olis hommaa,mut puolet niistä täytyy jättää aamuun. Ihan vielä ei viittis kahvia keittää ku aamupala on vasta siinä 7.30 jälkee.. Enkä muute keittäny sillon itelleni sitä kahvii... jos ny jaksas?

Huomenna (tänään) olis taas yövuoro,joten todennäkösesti kirjotan taas tänne elämääki tärkeempää tietoo. Vois vaikka kertoo miten päivä meni ja miten pikkuveljien pelit suju...:) (En oo edes kysyny miten isännän pelit meni...hups..)

Mutta, palaan astialle! Ja jos ette muuta,ni kommentoikaa edes et mitä teille kuuluu ja toivottakaa uus pässi tervetulleeks joukkoon! ;) se on moro!